Alkeet 1

Hona-verbin taivutus

Verbitaivutuksia aloitetaan

persoonapronominit

*ULC kotisivuilla on mm. verbitaivutuslista, verbilista jne, joihin tässä viitataan numeroin 1-9.

Listaa voi kopioida ja täytellä verbitaivutuksia opetellessasi. Parhaiten lista avautuu ensin henkilökohtaisella opastuksella.

*N tarkoittaa nasaaliäännettä

persoonapronominit ja olla-verbin taivutus

hona=olla (taipuu epäsäännöllisesti) laatikossa olevia muotoja käytetään myös apuverbeinä muodostettaessa verbimuotoja eli

ne kannattaa oppia hyvin!

maiN huN minä olen	maiN tha/thi minä olin
tu hai tum ho ap haiN sinä olet	Tu tha/thi tum the sinä olit ap the	Yksikössäkin tum ja ap (sinä) vaativat verbin monikossa, tu sen sijaan yksikössä katso tu/tum/ap käyttö ”Polite Urdu” (kotisivulla) On aina turvallisinta käyttää ap.
Ye hai hän on Vo	Vo tha/thi hän oli Ye	ye: hän, se, tämä (lähellä) vo: hän, se, tuo (kauempana)
Hum haiN me olemme	Hum the/thiiN me olemme	haiN; monikossa sama kaikilla the, monikko, myös mask. thiiN, monikko vain fem.
Tum haiN ap haiN te olette	tum the/thiiN ap the /thiiN te olitte
ye haiN he ovat vo	ye the/thiiN he olivat vo	ye: he, ne nämä (lähellä) vo: he, ne, nuo (kauempana)

jos jaksaa opetella perusverbimuodot oikein, on muiden taivutusten oppiminen paljon helpompaa kaikissa toki käytetä apuverbejä – hona verbin tuntuvat aika vaikeilta nippelitaivutuksilta ja tässä esimerkkejä helpottuvista taivutuksista:

maiN paRhti huN = opiskelen (yleensä) (verbitaiv.lista no, 1)

maiN paRh rahi huN = luen/opiskelen (juuri nyt) (no 2)

maiN paRhi = luin (nr.5)

maiN paRhungi = luen (futuuri, muista että sen merkki on –g-) (no.8)

verbien taivutus 1: yleispreesens (ULC verbitaivutus no. 1 )

paRhna; paRh + t + taivutuspääte + hona

-verbien perusmuoto= vartalo+na

-taivutettaessa poistetaan –na (esim paRh+na, paRha+na, ro+na)

-huomaa persoonan mukaan taipuva apuverbi hona, löydät ne yllä olevasta kaaviosta persoonapronominien yhteydessä

-t-kirjain verbimuodoissa merkitsee tavanomaista ja yleistä tekemistä

käytetään esim. jos halutaan sanoa:

minä käyn töissä, syötkö sinä aamuisin puuroa, hän asuu Helsingissä

maiN kaam karti huN, ap subha daliakhate haiN?, vo Helsinki meN rahta hai.

(nämä lauseet siis käännetään urduksi yleispreesensillä)

vrt. minä luen kirjaa , minä syön puuroa nyt

maiN kitab parh rahi huN, maiN abhi dalia kha rahi huN

(eli urdun kestopreesens, jonka opimme seuraavalla kerralla, katso verbitaivutuslistan no.2; englanniksi suunnilleen sama kuin –ing muoto: I am reading a book)

maiN paRhti huN = minä opiskelen, (fem.)

maiN parhta huN = minä opiskelen (mask.)

hum parhte haiN = me opiskelemme (mon)

vo paRhtiiN haiN = he opiskelevat (mon. fem.)

vo paRhte haiN = he opiskelevat (mon)

vo parhta hai = hän opiskelee (yks.mask.)

Aisha paRhti hai = hän opiskelee (yks. fem.)

Ap kya parhte haiN= mitä opiskelet(tte)?

MaiN inginiari parhta huN = opiskelen isinööriksi.

Meri laRki zabane parhti hai = tyttäreni opiskelee kieliä

paRhna = lukea, opiskella (iso R tarkoittaa urdun hieman erilailla äännettyä r- kirjainta)

tutustu verbeihin

(lisäksi voit katsella tähän asti käyttämiämme verbejä ULC verbilistalta kotisivulla)

perusmuoto esim. gana/karna; taivutettaessa otetaan –na pois, jolloin saadaan sanan juuri ga/kar

sikhna = opetella

paRhna = opetella, oppia, lukea

paRhana = opettaa

ana = tulla

bolna=puhua

calna= lähteä, poistua

gana = laulaa (gana (m) = laulu)

hatna = siirtyä, mennä pois (hato! pois tieltä; epäystävällinen komento)

hona= olla, tulla joksikin (taivutus epäsäännöllinen)

khana = syödä

natchna = tanssia

pina=juoda

sakna = voida; maiN ga sakti huN = osaan laulaa (tässäkin oppimamme yleispreesens,

huomaa että varsinainen teonsana ga ei taivu (juuri sanasta gana) ja sakna taipuu sitten

normaalisti eli yleispreesensin mukaisesti)

karna = tehdä; käyttökelpoinen myös verbinmuodostajana, jota voi käyttää ”hätäapuna” tullakseen ymmärretyksi: esimerkiksi jos ei muista sanaa opiskella, ”study karna” on ymmärrettävä

yhdistelmä – seuraavassa oikeita urdunkielessä käytettyjä yhdistelmiä:

saaf karna = siivota (puhdas +tehdä)

bat karna = puhua (asia + tehdä)

caikl karna = pyöräillä (cyckle eli polkupyörä +)

muaf karna = pyytää anteeksi (anteeksi+)

kaam karna = työskennellä, tehdä työtä (työ +)

(HUOM: taipuu epäsäännöllisesti)

kieltosanat

nahiN, yleisin, lauseessa persoonapronominin jälkeen ennen verbiä

maiN nahiN ga sakti huN= en osaa laulaa

Mera bhai Finland meN nahi kaam karta (hai, eli apuverbi voidaan jättää pois)

ji nahiN on kohteliaampi kuin pelkkä nahiN

mat käytetään yleensä kieltojen yhteydessä, vahvempi kuin na

mat ao = älä tule, aika selvä ja epäkohtelias kielto

na na ao = älä tule, sinun ei pitäisi tulla, na ae = alkää tulko (-e on monikon pääte)

na-kieltosanan käyttö lauseen tai sanan jälkeen

ao, na = tule, etkö (tulehan)

ye thiK hai, na = se on hyvä, eikö olekin (eiks tää ookin hyvä)

vrt. It is good, isn’t it?

englanninkielessä ns. tag question vaihtelee riippuen pääverbistä kuten suomenkielessä, tosin merkitys, jonka na lauseeseen lisää, useimmiten sisällytetään lauseeseen

keskeinen asia taivutuspäätteet a/i/e eli maskuliini/feminiini/monikko

lisäksi feminiinin monikko iiN (muitakin taivutuspäätteitä on, mutta näillä tulee toimeen pitkälle!)

(taivutuspäätteet putkahtavat esiin kaikkialla taivutuksessa, kaikissa eri sanaluokissa jne)

accha laRka = poika; acchi laRki = tyttö

mera bhatija = veljenpoikani; meri bhatiji = veljentyttöni

apki behen = teidän siskonne (yks); apke kamre = teidän huoneenne (mon)

_____________________________________________________________________________________________

Last updated 12.7.2008

Comments regarding the pages to jonas.alam (at) gmail.com